Auringonkukkia!

Heips!

Se olisi jälleen kuukausi vierähtänyt ja sehän meinaa tietenkin sitä että, aika päivitellä hieman kuulumisia tämän kuun osalta!  Työt ja koronasta toipuminen ovat aika vahvasti hallineet tätä kuukautta, mutta on tässä silti vähän muutakin keritty tekemään. Eiköhän siis mennä suoraan asiaan.

Koronasta sen verran vielä, että olen jo aika hyvin tässä toipunut ja jälkitaudeiltakin olen kutakuinkin välttynyt. Mitä nyt sain yhen pienen korvatulehduksen kaupan päälle... Niin ja yskäkään ei ihan kokonaan ole vielä hävinnyt, mutta muuten olo alkaa olla niin normaali kuin se vain voi olla. 

Mutta eipä siitä sen enempää. Tässä tämän kuukauden aikana olen myös saanut ihailla vihdosta viimein kesällä kasvamaan laittamiani auringonkukkia. Molemmata auringonkukat alkoivat vihdosta viimein kukkimaan. Ensin alkoi pienempi auringonkukka kukkimaan ja viikkoa myöhemmin isompi auringonkukka, joka muuten kasvoi pituutta melkein 2,5 metriä. 😍 Hieman on tuo isompi auringonkukka joutunut "nöyrtymään", jotta se saa edes vähän kerättyä aurinko ja valoa meidän parvekkeen lipan alta. Saa nyt sitten nähdä kuinka kauan nuo auringonkukat meidän parvekkeella tarkenevat ja pärjäävät. 🤔

Tässä kuussa olemme kerenneet käymään myös useampaan otteeseen Salossakin. Poikaystäväni siskon syntymäpäivillä ja Salon kurpitsaviikoilla Rannikon puutarhan kurpistapuistossa. Tuo kurpitsapuisto on Salossa ollut parina aikaisempanakin vuonna, mutta itse pääsin tuossa toissa viikonloppuna sinne ensimmäistä kertaa.  Voin ihan suoraan todetta, että kyllä kannatti käydä. Kaiverretut kurpitsat ja niistä tehdyt "patsaat" yms. olivat todella hienoja. Väkeä olisi toki voinut olla hieman vähemmänkin, mutta olihan se väenpaljoustoisaalta odotettavissakin. Tuo päivä kun siellä kävimme oli toiseksi viimeinen päivä, kun puisto oli avoinna ja ilmeisesti täällä etelässä oli myös koululaisilla vielä syyslomakin meneillään.  Toissa viikonloppuna meillä oli myös muutama kaveri viettämässä iltaa. Ainakin minulla oli ihan mukava ilta, vaikkakin hieman väsytti aamuvuoron jäljiltä. Osaa tuosta porukasta olen nähnyt viimeksi ehkä 2 vuotta (?) sitten tai voi olla enemmänkin. En ole ihan sata varma...

Mazdanikin on tässä tämän kuun aikana joutunut pariin otteeseen korjaamolle.  Tällä kertaa rattiakseliston vian vuoksi. Keväällä jo ilmastointihuollon kaverit sanoivat, että Mazda pitää ihmeellistä kolinaa rattia käännettäessä. Tuota vikaa on tässä sitten pitkin kesää ja syksyä yritetty selvittää. Ensiksi epäilys oli, että vika olisi etupään iskuvaimentimien ylätukien laakereissa ja ne vaihdettiinkin sitten uusiin. Ainoa vain, että vika ei sillä korjaantunutkaan. Lopulta vika selvisi rattiakselin vaihdolla, joka sekin jouduttiin tilaamaan Ruotsista asti romuttamolta. Tuo vika on nimittäin sen verran harvinainen, että täysin uusia osia on erittäin hankalaa löytää ja ne todennäköisesti maksaisivat maltaita. Eikä tässä vielä kaikki! Korjaamon kaveri epäili ja ihmetteli onko minun autooni vaihdettu tuo rattiakseli ennenkin, sillä minun autostani otetussa rattiakselissa oli sekä jonkun korjaamon/romuttamon tarra että valmistajan tarra. Molemmissa tarroissa oli 2008 päiväys, mikä hieman viittaisi siihen että se ei ainakaan autoni alkuperäinen osa ole. Mutta taas mistää autoni huoltokirjasta ei löytynyt mitään mainintaakaan rattiaikselin vaihdosta edellisten omistajien ajalta. Tilanne on lievästi sanottuna hämmentävä, mutta nyt ei Mazda pidä enää epämääräistä kolinaa, mikä on pääasia. Talvitassutkin Mazda sai alleen jo tuossa toissa viikonloppuna, sillä olin viime viikonlopun töissä, enkä renkaita olisi kerennyt vaihtamaan. Tällä kertaa oli ensimmäinen kerta, kun poikaystäväni ei minua tuossa renkaiden vaihdossa auttanut, muuta kuin hieman alkuun. 

Mutta. Tässä taisi olla tärkeimmät tältä erää. Nähdään taas!