Karvaterapia paras terapia

Heips!

Jälleen on kuukausi päässyt vierähtämään vauhdilla ohitse ja aika päivitellä hieman tännekin kuulumisia. Tämä kuukausi on melkolailla mennyt töitä tehdessä, mutta on sitä silti vähän muutakin keritty tekemään. Eiköhän mennä sitten suoraan asiaan...

Taisin tuossa viime kerralla mainita jotakin siitä, että mazdassa on tässä talven aikana ollut hieman ongelmia lasien huurtumisen kanssa. kuun ensimmäisellä viikolla käytin mazdan ilmastointihuollossa, mutta eipä se ongelmaa ratkaissut. Työkaverit löysivät yksi päivä pienen vesilammikon autostani takakontista vararenkaan alta ja kun se saatiin kuivattua pysyivät ikkunat vähän aikaa auki. Mutta. Jälleen kun tuli kovat pakkaset ongelma palasi. Noh, nyt minulla on autossa kosteuden kerääjä ja sisäilman lämmitin, joista on ollut hieman apua ongelman suhteen. Minä niin odotan, että tulisi jo kevät ja kesä, silloin tuota ongelmaa ei ole.

Parina viikonloppuna olemme myös poikaystäväni kanssa osuneet Ypäjälle samaan aikaan hänen siskon perheensä ja heidän Mauri-koiransa kanssa. Tämähän on tietenkin tarkoittanut karvaterapiaa minulle! 😎  Tosin, joka kerta kun näen Maurin kasvaa oma koirakuumeeni. Kun vain olisi aikaa ja rahaa, niin hommaisin oman koiran. (Kultaisennoutajan tietysti!) Ehkä vielä joskus...

Ystävänpäiväkin oli tuossa muutama viikko takaperin. Hirveästi mitään ihmeellistä emme silloin tehneet. Paitsi että kävimme poikaystäväni kanssa pizzalla Nordic Pizza Companyssa.  Koronasta huolimatta olemme myös hieman ehtineet näkemään ja viettämään aikaa kavereidemmekin kanssa. Pari viikkoa sitten pidimme yhden kaverimme kanssa Naissotilaat maratoonin ja katsoimme kaikki kolmannen kauden jaksot yhteen menoon. Viime viikon perjantaina meillä oli parhaan kaverini kanssa lounastreffit Delhi Darbarissa. Tuo ravintola oli kyllä käymisen arvoinen! Ja mikä parasta, oli ihan mahtavaa nähdä parasta keverianikin piiiiiitkästä aikaa ja vaihtaa hänen kanssaan hieman kuulumisia. 

Muutamana päivänä on myös tuullut ulkoiluta ja reippailtua oikein huolella niin Turussa, kuin Ypäjälläkin. Parina päivänä olen reippaillut noin kolmen kilometrin päähän Itäharjun prismaan ruokaostoksille, vaikka lähempääkin olisi löytynyt ruokakauppoja. Tänään teimme poikaystäväni kanssa Ypäjällä 5km lenkin poikaystäväni metsässä. Siellä oli vielä niinkin paljon lunta, että muutamissa kohdissa jalka upposi melkein polveen asti lumihankeen. Pystyn hyvin kuvittelemaan miltä hirvistä ja peuroista mahtaa tuntua rämpiä tuolla umpihangessa. 😂 Paikka paikoin metsässä oli myös melko hyvä hankikantokin ja muutamassa kohtaa poikaystäväni pääsi kävelemään hankikannolla minun edelläni, mutta omalla kohdallani tuo hankikanto petti ihan huolella ja minä uppsosin lumihankeen. 🤣 Siitä huolimatta minulla oli kuitenkin todella hauskaa. 

Mutta. Luulisin, että tässä oli tärkeimmät tältä erää. Nähdään taas!