Isona minusta tulee insinööri
Heippa!
Ensimmäinen kuukausi opintoja tältä vuodelta alkaa jo olla takana ja ainakin tähän asti opinnot ovat sujuneet ihan hyvin ja viime vuoden rästitkin alkavat pikkuhiljaa loksahdella paikalleen. Niin kuin viime kerralla kerroin olin ihan täpinöissäni kouluun palaamisesta ja odotus kyllä palkittiin. Oli ihan mahtavaa nähdä kaverita pitkästä aikaa ja tän syksyn kurssit on ihan huikeita (opettajista puhumattakaan)! Meillä on siis nyt sähkötekniikkaa ja automaatiotekniikkaa pakollisina opintoina, sekä minulla on vielä lisäksi vapaasti valittavana opintona elektroniikan työpaja. Hieman kyllä mietityttää, miksi en alkujaan hakenut opiskelemaan ICT:lle, kun kerran elektroniikan kanssa "leikkiminen" on niin mielenkiintoista ja hauskaa. Ei siinä, onhan labrassakin ihan kivaa, mutta minulla on edelleen pallo hukassa sen suhteen, mihin haluan omalla alallani erikoistua. Välillä tuntuu, että mikään vaihtoehdoista ei kiinnosta ja välillä taas minulla on kaksi vaihtoehtoa, jotka voisivat olla ihan kivoja. Noh, onneksi tässä on vielä kevääseen asti aikaa miettiä.
Niin ja valittamisen aihettakin löytyy tältä syksyltä, nimittäin meidän lukujärjestyksestä. Meillä siis on tällä hetkellä vaan kolmena päivänä viikossa koulua ja niistäkin parina päivänä on vaan muutama hassu tunti aamulla. Suoraan sanottuna, onhan tää alkusyksy ollu aikamoista käsien heiluttelua. Toisaalta onpahan sitten jääny aikaa muullekin kuin vain opiskeluille. 😄
Partiossa meillä alkoi Fanalokien kanssa viimeinen vuosi tarpojina. Alku on ollut hieman hakemista ja miettimistä mitä kokouksissa teemme, sillä tytöt ovat jo suorittaneet kaikki tarpojaohjelmaan kuuluvat varsinaiset tarpot ja meidän olisi tarkoitus nyt suorittaa lisätarppoja tämä vuosi. Mutta eiköhän tämä tästä pikkuhiljaa selkeydy.
Muuten olen vapaa-aikani viettänyt joko kotona rennosti ottaen tai lenkkeillen. Tosiaan kesäloman loppupuolella tein siis päätöksen alkaa elämään vähän terveellisemmin ja liikkua enemmän. Toki välillä saa hemmotella itseään herkuilla. 😉 Niin ja mitäpä olisi opiskelijaelämä ilman bileitä ja uusia kavereita. Olimme viime viikon loppupuolella ASTinilla, mikä on siis Länsi-Suomen Insinööriopiskelijoiden (LäSIO) järjestämä aloittavien ja aloittavanmielisten insinööriopiskelijoiden starttiristeily. Se on suurin valtakunnallinen vuosittainen insinööriopiskelijoiden tapahtuma. Koska viimeisestä kerrastani laivalla oli se noin 17 vuotta, odotin hieman jännittyneenä mitä tuleman pitää. Hauskaa oli ja uusia kavereitakin tuli saatua roppakaupalla. Hetkeäkään en kadu, että lähdin mukaan.
Mutta eipä tässä sitten varmaankaan muuta tällä erää, nähdään taas seuraavalla kerralla!