Jellonanpentu "ulkomailla"
Heips!
Se olisi jälleen kuukausi vierähtänyt ja aika päivitellä hieman kuulumisia. Tähän kuukauteen on mahtunut paljon uusia kokemuksia, hyvää seuraa ja paaaljon kilometrejä, niin pyörällä kuin autollakin. Olen minä toki nämä pari viimeistä viikkoa ehtinyt hieman huilaamaankin. Josko vain mentäisiin suoraan asiaan.
Kaksi ensimmäistä viikkoa olin vielä Raision uudella tehtaalla apukäsinä. Siihen liittyen taisin jo aika pitkälti viime kerralla kertoa jo kaiken olennaisen. Enpä tuohon voi oikeastaan muuta todeta kuin, että tuo linjastolla työskentely on sitten tylsää hommaa. Päivät pitkät kun katselee pakkauksien menoa linjastolla, alkavat ne jossakin kohtaa joko vilistä silmissä tai, kuten minun tapauksessani, mielikuvitus rupeaa ottamaan vallan. Mutta, ei siitä sen enempää. Tällä viikolla meillä on perjantaina oman tehtaamme tuotantopäivä ja ensi viikolla käynnistetään taas ajot syksyn osalta.
Kuun alkupuolella minulla oli myös syntymäpäivät ja sen kunniaksi kävimme poikaystäväni kanssa syntymäpäiviäni edeltävänä päivänä Salossa JJ's BBQ:ssa syömässä. Voin kyllä suositella tuota ravintolaa kaikille, jos hyvä liha ruoka maistuu. Ainoa asia, joka minua jäi tuolla kerralla harmittamaan, oli että grillatut ruusukaalit olivat jo kerinneet loppumaan. Me jaomme poikaystäväni kanssa heidän isoimma liha lautasen, johon tuli viisi vapaavalintaista lihaa ja neljä vapaa valintaista lisuketta. Tuo lautanen oli juuri passelin kokoinen kahdelle, aivan kuten ravintolakin suositteli. Syömisen jälkeen kävimme vielä Littoistenjärvellä Verkatehtaan puolella katselemassa vähän maisemia. Itse syntymäpäivä ei sitten ollutkaan kovin erikoinen, sillä olin päivän töissä. Olin minä sentään ostanut itselleni vähän jotain pientä syntymäpäivä herkkua illaksi kotiin ja kävin myös yksinäni pienellä pyörälenkillä sekä viereisessä baarissa juomassa yhden oluen. Eipä siinä... Jälleen on yksi vuosi mittarissa lisää ja samanlaisella leijonan sisulla painetaan menemään kuin tähänkin asti.
Kuun toiseen viikonloppuun vanhempani olivat järjestäneet pikkuveljilleni ja minulla yllätys viikonlopun. Itse menin jo perjantaina illalla Kangasalle, tosin poikkesin matkalla Hervannan kautta ja poimin toisen pikkuveljistäni mukaan. Kävimme vielä siinä illalla hänen kanssaan heittämässä frisbeegolfiakin. Hieman oli omat taitoni päässeet niin pitkän tauon jälkeen ruostumaan ja toki alitajuisesti ehkä vähän varoin polvianikin, kun ei polvitukea ollut tällä kertaa mukana. Minusta oli oikeastaan ihan mukavaa päästä pikkuveljen kanssa heittelemään ja samalla vähän vaihtaa kuulumisia. 😊 Tuo viikonloppu piti sisällään Kyrö Distillery Companyn tislaamo kierrosta ja tastingia, hyvää ruokaa ja juomaa, Ikaalisten kylpylää sekä vähän frisbeegolfia. Niin ja tietenkin hyvää seuraa unohtamatta. Tuo tislaamo kierros ja tasting olivat kyllä todella mielenkiintoisia, vaikka itse enemmän oluen ystävä olenkin. Löytyi tuosta tastingista minullekin pari juomaa, joista tykkäsin. Matkan varrella poikkesimme myös kumpaankin suuntaan mentäessä Seinäjoella syömässä. Ikaalisten kylpylästä äiti oli varannut meidän perheelle kahden hengen Lakeside sviitin sekä yhden lofts-huoneen kolmelle hengelle. Me jaoimme tietenkin veljieni kanssa tuon lofts-huoneen keskenämme. Tosin tuo huone ei ehkä ihan vastannut meidän odotuksiamme, sillä luulimme että tuossa huoneessa olisi ollut kunnon parvi ja kunnolliset sängyt meille kaikille kolmelle. Todellisuudessa tuo meidän huoneemme oli kahden hengen huone, johon oli yhdestä alatasanteella olevasta nojatuolista tehty kolmas sänky. Kyllähän siellä nyt sen yhden yön nukkui, vaikkakaan ei kovin hyvin... Isä ja äiti olivat sitten sviitissä, jossa meillä oli terassilla poreallas. Siellä tulikin vietettyä aikaa enemmän kuin tarpeeksi. Reissun toisena päivänä kävimme vielä kylpylän puolella hieman uimassa ja saunomassa sekä kylpylän pihapiirissä pelailemassa minigolfia ja frisbeegolfia koko perheen kesken. Iltapäivästä alkoi olemaan jo sen verran kuuma, että palasimme Juustoportin kautta Kangasalle. Minun oli alunperin tarkoitus tuolloin sunnuntaina lähteä vielä ajamaan takaisin Turkuun, mutta Kangasalle päästyämme olin sen verran väsynyt etten viitsinyt enää lähteä ajamaan kahta tuntia Turkuun. Jälkeenpäin ajateltuna se oli ihan hyvä päätös, sillä seuraavana päivänä aamupäivästä pääsin vielä Turkuun mennessä moikkaamaan mummua ja toimimaan IT-tukena hänelle Valkeakoskelle. Turkuun päästyäni meillä menikin sitten poikaystäväni kanssa loppupäivä pakkailujen merkeissä.
Ai miksikö? Noh. Viime kerralla jo hieman mainitsin jotakin Ahvenanmaan reissusta. Eli pari viikkoa sitten tiistaina lähdimme poikaystäväni kanssa aikaisin aamulla pyörällä kohti Ahvenanmaata. Ensimmäisen päivän aikana emme päässeet kuin Taivassaloon asti, jossa yövyimme Mussalon leirintäalueella. Minä kyllä tiesin, että reissusta tulee rankka, mutta saatoin matkaa suunnitellessa ehkä hieman yliarvioida oman kuntoni ja jaksamiseni. Alun perin olin ajatellut, että kyllä me jo ensimmäisen päivän aikana pääsemme helposti Brändöön asti. Toisin kuitenkin kävi ja minulta meinasi puhti ja usko loppuja jo ensimmäisen 30km jälkeen. Naantalin jälkeen alkoivat helle ja mäet olla jo meikäläiselle hitusen liikaa ja jouduimme pitämään useamman juomatauon ennen kuin ensimmäiseen määränpäähän, Teersalon lauttasatamaan ja Vanhaan salakuljettajaan, pääsimme. Teersalosta menimme lautalla Hakkenpäähän, josta sitten pyöräilimme Mussalon leirintäalueelle. Kaiken kaikkiaan ensimmäisenä päivänä pyöräilyä tuli noin 60km. Ensimmäinen yö olisi voinut mennä paremminkin. Ensin heinäsirkat pitivät meitä hereillä ja sitten kun vihdoin sai unenpäästä kiinni, alkoi sataa vettä. Tuo vesi sade muuttuui aamuyöstä vielä mukavasti ukkoskuuroksi. Onneksi meillä oli molemmilla seuraavan päivän vaatteet teltassa sisällä sekä molempien rinkat pitivät sen verran hyvin vettä, että niissä olleet tavarat pysyivät suurin piirtein kuivina.
Seuraavana aamuna aamupalan jälkeen pakkasimme tavaramme ja jatkoimme matkaamme Vuosnaisiin. Vuosnaisissa jouduimme noin tunnin verran odottelemaan laivaa, jolla pääsimme Brändön saarelle. Tuossa tunnin aikana kerkesimme mm. syömään lounaan ja hörppäämään kahvit Vuosnaisissa. Ennen kuin pääsimme edes Vuosnaisiin poikaystäväni huomasi oman polkupyöränsä takarenkaan olevan tyhjä. Onneksi olimme ennen reissua käyneet Prismasta ostamassa renkaan paikkaussprayta, jonka voimin poikaystäväni pystyi sitten pyöräilemään reissun loppuun asti. Matkan varrella yritimme kaikista mahdollisista kaupoista yms., joita matkan varrella oli todella vähän, katsoa polkupyörän paikkaussarjoja. Ensimmäinen paikka, josta paikkaussarjan löysimme,oli joku pikkuinen huoltoasema 5 km päässä Bomarsundista. Mutta, joka tapauksessa Vuosnaisista pääsimme laivalla Brändön saarelle, jossa olimme sitten seuraavan yön. Alkuun meillä oli ajatus mennä leirintäalueelle nukkumaan, mutta koska osa tavaroistamme oli edellisen yön ukkoskuuron takia märkinä, päätimme yöpyä seuraavan yön sisätiloissa. Google Mapsia selatessamme löysimmekin Brändöstä Bkie&Bed majatalon, jossa sattui sopivasti olemaan vielä huoneita vapaana. Tuo majatalo oli ehkä paras kaikista yöpymispaikoista. Majatalon pitäjä lämmitti meille saunankin ja seuraavana päivänä saimme herätä valmiiseen aamupalapöytään. Illalla saimme itse tehdä majatalon keittiössä ruokaakin itsellemme. Kilometrin päässä tuosta majatalosta oli myös pieni kyläkauppa, josta kävimme hakemassa kummallekin pari saunaolutta ja pientä naposteltavaa illaksi. Saunan jälkeen kun istuskelimme vielä majatalon terassilla, majatalon pitäjän kissakin tuli meitä tervehtimään. Samoin kun aamupalalla olimme tuo sama kissa tuli rapsutettavaksi. Tuo kissa tykkäsi myös jahdata heinäsirkkoja. 🤭 Toisena yönä nukuinkin sitten, niin hyvin kuin pyöräilyn jälkeen ylikierroksilla käyvän kehon kanssa pystyy. Toisena päivänä pyöräilyä tuli noin 37 km.
Kolmantena päivänä ei tullut ihan niin paljoa pyöräilyä, kuin parina edellisenä päivänä, sillä 2,5h saimme istua laivassa Torsholmasta Hummelvikiin. Tuo päivä oli ehkä ensimmäinen vähän rennompi päivä, sillä laiva Torsholmasta lähti vasta iltapäivällä kolmen aikoihin. Eikä meillä ollut majatalolta Torsholmaan pyöräilyä kuin joku 10 km. Tästä syystä kerkesimme mm. hengailemaan hieman matkan varrella olevalla piknik paikalla sekä syömään lounasta Torsholman näkötornilla. Torsholman lauttasatamassa poikaystäväni kerkesi myös vähän kalastamaankin ja sai hän yhden pienen hauenkin. Tuo hauki tosin pääsi takaisin mereen kasvamaan. Hummelvikiin päästyämme jatkoimme matkaamme Bomarsundiin ja Puttes Campingiin, jossa sitten yövyimme seuraavan yön. Matkan varrella kerkesimme sen verran ihmettelemään maisemia, että en voinut olla huomaamatta kuinka paljon siellä oli omenapuutarhoja. Niin ja yksi aurinkonkukka peltokin oli matkan varrella, josta olisi voinut itse käydä pientä maksua vastaan käydä hakemassa itselleen auringonkukan. Puttes Camping oli ihan Bomarsundin raunioiden vieressä, joten kun olimme saaneet kaikki tavarat vietyä mökkiimme, lähdimme hieman seikkailemaan ja ihmettelemään raunioita. Itse yllätyin siitä kuinka isolla alalla Bomarsundin linnoituksen olisi aikoinaan pitänyt olla. Ainoa osa, joka Bomarsundin linnoituksesta ehdittiin rakentaa, ennen kuin britit tulivat ja räjäyttivät koko hela hoidon, oli päälinnake. Lampaitakin näimme raunioiden keskellä tai oikeastaan niille oli rakennettu oma aitaus Bomarsundin linnoituksen rakenteilla olevien rakennusten keskelle. Rauniot olisi voinut kiertää myös opastetun noin 4 km kierroksen itsenäisesti, mutta kello oli jo sen verran paljon kun sinne pääsimme, että tyydyimme tällä kertaa ihmettelemään vain lähistöllä olevia päälinnakkee raunioita. Ennen nukkumaan menoa teimme vielä leirintäalueen grillipaikalla vähän iltapalaa itsellemme ja kävimme todella pikaisessa ja kylmässä suihkussa. Tuolla leirintäalueella kuumasta vedestä olisi pitänyt maksaa erikseen. Eurolla neljä minuuttia lämmintä vettä. Siellä oli siis suihkuissa kolikkoautomaatti, johon kävi vain euron kolikot. Muutenkin koko leirintäalue ja sen rakennukset näyttivät hieman vanhanaikaisilta ja ränsityneiltä. Kolmantena päivänä pyöräilyä tuli kaiken kaikkiaan noin 28 km.
Neljäntenä päivänä jatkoimme Bomarsundista matkaamme Kastelholman linnan kautta Stallhageniin. Kastelholman linna ei alkuun kuulunut meidän matkan suunnitelmiin, mutta koska se sattui olemaan sopivasti matkan varrella niin pyöräilimme vain sen ohitse. Olisihan se voinut toki sisältäkin olla ihan mielenkiintoinen nähtävyys, mutta meillä molemmilla oli siinä vaiheessa päällimmäisenä mielessä ruoka ja Stallhagenin oluet. Matkamme varrelle osui myös Taffelin tehtaanmyymälä, joten pakkohan se oli sielläkin sitten pikaisesti poiketa. Ihan hyvä, että poikettiin, sillä saimme sieltä ostettua molemmille toiset urheilujuomat matkalle sekä vähän suolaista naposteltavaa. Stallhagenissa kävimme ensimmäisenä heittämässä vähän frisbeetä, sillä heillä oli siellä panimon pihalla oma frisbeegolfrata. Fribailun jälkeen kävimme sitten Stallhagenin panimoravintolassa syömässä ja voin kyllä ihan rehellisesti sanoa, että siellä oli siihen astisen reissun parhaat ruoat. Ennen kuin jatkoimme matkaamme Maarianhaminaan kävimme vielä tekemässä hieman hankintoja Stallhagenin myymälässä. Maarianhaminassa vietimme reissumme viimeisen yön Gröna Uddenin leirintäalueella. Illalla kävimme vielä leirintäalueella meressä uimassa ja minä näin ensimmäistä kertaa meduusoja luonnonvaraisena. Kävimme myös Maarianhaminassa Club Marin-nimisessä ravintolassa syömässä. Kilometrejä tuolta päivältä kertyi noin 39km.
Viidentenä päivänä kerkesimme hieman ihmettelemään Maarianhaminaa ja käymään mm. parissa kahvilassa sekä tutustumaan Pommerniin ennen kuin laiva lähti takaisin Turkuun. Kauppalaiva Pommernia ja merenkulkumuseota olisi voinut jäädä ihmettelemään pidemmäksikin aikaa, mutta laivan lähtö hieman painoi päälle. Kaiken kaikkiaan reissu oli ihan mahtava, vaikka ennen reissuun lähtöä hieman epäilinkin koko reissua. Meinasin jo poikaystävälleni ehdottaa josko vain mentäisiin laivalla Maarianhaminaan ja sieltä tehtäisiin pieniä päiväreissuja. Näin jälkeen päin ja noin 164 km jälkeen olen vain tyytyväinen siihen, että tämä reissu toteutettiin. Jos olisin jänistänyt heti alkumetreillä, olisi tämä reissu todennäköisesti jäänyt kokonaan tekemättä ja se jos mikä olisi myöhemmin jäänyt kaduttamaan. Lisää kuvia reissusta löydät Jellonan pentu valokuvaa- välilehdeltä tai täältä.
Viime viikon olemmekin sitten olleet Ypäjällä, sillä tämän syksyn puinnit piti saada käyntiin. Itsehän olen tuon ja tämän viikon ottanut rennosti. Okei olen minä vähän poikaystäväni äitiä auttanut ruoanlaitossa yms. sillä välin kuin poikaystäväni on ollut puimassa. Viime sunnuntaina kävin myös vähän seikkailemassa poikaystäväni metsässä, josta löysin muutaman kanttarellin. Nuo kanttarellit menivät samantien kun metsästä pois pääsin jauhelihakastikkeen joukkoon.
Ainiin melkein jo uhodin! Viime Lauantaina otimme poikaystäväni ja yhden kaverimme kanssa osaa myös CluedApp geogamesin peliin Alice in Wonderland Turku. Siinä oli siis tarkoituksena ratkaista erilaisia teemaan liittyviä mysteereitä, jotka tulivat tietyissä paikoissa puhelimen näytölle ratkaistavaksi. Kun sai yhden mysteerin ratkaistua sai siirtyä seuraavan mysteerin luokse. Toki tuossa oli myös joitakin mysteerejä, jotka vaikuttivat myös jo valmiiksi käytyihin paikkoihin. Onneksi jo käydyt paikat sai sitten avattua uudelleen muualla, eli niiden kohdalla ei välttämättä tarvinnut enää palata takaisin, jotta saa tehtävät suoritettua. Kyllä, tätä varten piti etukäteen ladata sovelluskaupasta appi puhelimeen ja tehdä tunnukset sinne. Se oli ihan mielenkiintoinen kokemus ja meiltä meni joku kolme-neljä tuntia ratkaista tuo koko homma. Niiin se piti siis vielä sanoa, että tuossa pelissä siis jouksi aika koko sen ajan kun peli oli käynnissä. Ajan sai tosin laitettua pausellekin, jos halusi käydä esimerkiksi syömässä tai kahvilla välillä, niin kuin mekin teimme. Ehkäpä tuota voisi joskus kokeilla uudelleenkin, jos hinta ei ole liian kallis.
Mutta. Tässä taisi olla tärkeimmät tältä erää. Nähdään taas!