Joulua
Heips!
Vaikka kuukausi ei olekaan vielä ehtinyt kokonaisuudessaan vierähtämään, ajattelin silti jo hieman päivitellä tänne kuulumisiani tästä kuukaudesta ja etenkin joulusta. Joten eiköhän mennä suoraan asiaan!
Kuun alussa ei ihan hirveästi ole mitään merkittävää tapahtunut. Muutaman kaverin kanssa olemme parina päivänä viettäneet iltaa. Kuun ensimmäisenä viikonloppuna meillä oli pari kaveria pikkujouluilemassa ja 12.päivä paras kaverini oli meillä katsomassa uutta Disneyn Mulan elokuvaa. Omasta mielestäni tuo elokuva oli ihan hyvä, vaikkakin alkuun hieman harmittii että Mushu oli elokuvassa korvattu Fenix-linnulla. 13. päivä kävimme poikaystäväni kanssa seikkailemassa Haunisten tekoaltaalla. Koko syksynä emme ole, töiden takia, ehtineet juurikaan yhdessä mihinkään seikkailemaan, niin nyt oli pakko käyttää tilaisuus hyväksi.
Ainiin, taisin tuossa jokunen aika takaperin mainita jotakin siitä, että kävimme poikaystäväni kanssa Ypäjällä hieman nikkaroimassa. Mutta sitä en tainnut kertoa mitä me teimme. Noh. Äiti laittoi tuossa jokunen aika sitten viestiä minulle, että josko mökille olisi mihdollista saada uusia puunkantotelineitä, kun vanhat alkavat lahoamaan käsiin ja se minkä pari vuotta takaperin heille joululahjaksi veimme oli niin hieno, että he halusivat mökilleki samanlaiset. Joten tuossa ennen joulua kävimme siis Ypäjällä nikkaroimassa kolme puunkantotelinettä, joihin vielä kotona maalasin mustalla kuvia, jotka jollakin tapaa liittyvät meidän perheen elämään. Yhdestä telineestä löytyy meidän mökki ja isän natikka. Toisessa on Puustapuuhun Oy:n logo ja hömppä. Kolmannesta löytyy sitten tietenkin meidän lentopalloilijan pelipaita ja lentopallo. 😎
Toivottavasti muillakin on ollut mukava ja rentoutava joulu. Minulla ainakin oli! Parasta joulussa oli, kun sain viettää sen mummun ja perheeni kanssa, lumisissa maisemissa Vehkajärvellä. 😍Hieman masensi tulla eilen takaisin Turkuun, kun täällä ei ole yhtään lunta. Tuossa ennen joulua rupesin laskeskelemaan, että siitähän oli ehtinyt jo melkein puoli vuotta vierähtämään, kun viimeksi olen mummua tai omaa perhettäni nähnyt. Tästä syystä olimmekin poikaystäväni kanssa koko joulun pyhät Kangasalla heidän kanssaan. Kuuden päivän aikana ehtiikin jo touhuta vaikka ja mitä. Joulun aikana tuli pelailtua aika paljon lautapelejä, ulkoiltua, syötyä enemmän kuin tarpeeksi ja ihan vain hengailtu ja jutusteltu kaikennäköistä. Niin ja saatiin me vähän joululahjojakin, vaikkakaan ne eivät enää tässä iässä niin tärkeitä olekaan. Itse sain joululahjaksi 17 litrasen Kånken repun, merinovilla-pipon ja paaljon suklaata. Mummu oli myös tehnyt meille kaikille skumppapullon korkeista kaksi insinööriä, ylioppilaan ja teekkarin ja kaksi diplomi-insinööriä. 🤩 Eilen isä löysi myös Vehkajärvellä meidän takaovelta pienet tassun jäljet lumesta, jotka nopean salapoliisityön jälkeen osoittausuivat lumikon jäljiksi. Poikkesimme myös eilen poikaystäväni kanssa kotimatkalla Valkeakoskella ihmettelemään valometsää. Sielläkin riitti väkeä, niin paljon ettei parkkipaikallekaan meinannut auton kanssa mahtua. Jos Valkeakosken lähistöllä vielä tässä ennen Uutta vuotta seikkailee kannattaa ehdottomasti käydä kurkkaamassa. Mikään pitkä tuo reitti ei ole, mutta sitäkin hienompi. Täältä pääsee vielä tsekkaamaan lisätietoja tuosta valometsästä jos kiinnostaa.
Mutta. Luulempa että tässä tuli tärkeimmät tältä erää. Nähdään Taas!