Me voitettiin!

Hip hei,

Kuukausi on jälleen päässyt vierähtämään ja aika päivitellä blogiakin. Jälleen on tähänkin kuukauteen mahtunut enemmän tai vähemmän touhua ja tohinaa, joten eiköhän mennä suoraan asiaan.

Kuun vaihteessa oli, kuten joka vuosi samaan aikaan, Vappu. Omalta osaltani vappu sujui oikein hyvin ja hauskaa oli. Me poikaystäväni kanssa aloitimme Vapun vieton jo Vappuaattona Elba skumppien merkeissä Samppalinnan puistossa. Elba skumpat on siis minun ainejärjestöni vuosittain järjestämä vappuvastaantotto, jossa on skumppaa ja munkkia tarjolla Elban hallituksen toimesta. Skumppien jälkeen jäimme vielä Samppalinnan puistoon kaveriporukalla istuskelemaan ja nauttimaan päivästä. Alkuillasta oli vielä Yökerho Aallossa insinöörien omat vappuskumpat tarjolla TIO:n eli Turun insinööriopiskelijoiden ja LOUSI:n eli Lounais-Suomen insinöörien toimesta. Illemmalla eksyimme vielä kaveriporukalla Sepänkadun kampukselle hetkeksi istuskelemaan ja sieltä vielä myöhemmin Vartiovuorelle grillailemaan. Loppuillan olimmekin sitten pienemmällä porukalla meidän luonamme. Vapun päivänä kävimme poikaystäväni ja parhaan kaverimme kanssa Splizzeriassa syömässä, sillä siellä oli Vappu buffet. Buffetissa tarjolla oli pizzojen ja salaattien lisäksi myös pientä naposteltavaan, kuten sipsejä, karkkeja, paloteltuja munkkeja ja popcorneja. Kävimme buffetin jälkeen vielä Vartiovuorella ihmettelemässä mikä siellä on meno ja meininki, tosin sielläkään emme kovin kauaa ehtineet olla vesisateen takia.

Vapun jälkeen olemme käyneet poikaystäväni kanssa yhtenä päivänä Sumppiapproilemassa. Kuten nimestä voi jo ehkä päätelläkin, Sumppiapprot ovat approt, jossa kierretään kahviloita ja kerätään approkarttaan leimoja, aivan kuten Herkkuapproillakin. Tosin Summiapproilla on osassa kahviloista jotakin ohjelmaa kaviloiden kiertämisen lisäksi. Esimerkiksi Bagel Housessa pääsimme kahvittelun yhteydessä pelaamaan bingoa. Tällä kertaa kiersimme vain pakolliset kuusi paikkaa, jotta saimme haalarimerkit. Tällä kertaa Sumppiapproilla oli mukana paljon sellaisia kahviloita joiden olemasta olosta emme poikaystäväni kanssa edes tienneet. Yksi tälläinen oli mm. Bagel House. Nimensä mukaan, siellä oli tarjolla paljon erilaisa täytettyjä bageleita ja siellä oli kyllä hinta-laatusuhde aivan kohdillaan. Ainiin, mikäkö on bagel? noh, suomennettuna se on ihan vain vesirinkeli, johon voi laittaa täytteeksi ihan mitä itse sitten haluaakin. Toinen erikoisuus, jonka summpiapproilta löysimme oli pienen kirjapuodin kuusenkerkkälatte. Se oli ihan hyvää, mutta todella makeaa ja pienempikin määrä sitä olisi riittänyt. Summpiapprojen jälkeen lähdimme vielä samana päivänä poikaystäväni kanssa muutamaksi päiväksi Ypäjälle. 

Kuten taisin jo viime blogissa kertoakin, olimme poikaystäväni kanssa viime kuussa Lost In Turku tapahtumassa kiertämässä rasteja. Noh, muutama päivä tapahtuman jälkeen sain sähköpostiini viestin, että meidän tiimi on voittanut palkintoja tapahtumasta ja palkinnot on haettavissa pääkirjastolta 7.5. aamupäivän aikana. Kävimme poikaytäväni kanssa silloin sitten noutamassa palkintomme kirjastolta ja palkinnoksi saimme kumpikin pyöränlamput, liikuntasetelit ja pienet mikrokuituliinat. Pakko todeta, että harvemmin sitä tulee opiskelijatapahtumista mitään voitettua, joten tämä oli oikein iloinen yllätys! Samalla viikolla oli sunnuntaina äitienpäiväkin. Me vietimme poikaystäväni kanssa äitienpäivä viikonlopun niin Ypäjällä kuin Vehkajärvelläkin. Toisin sanoen olimme lauantai-Sunnuntai perheeni kanssa Vehkajärvellä ja lauantaina kävimme poikaystäväni kanssa viemässä ennen Vehkikselle menoa Mummulle äitienpäiväkukat Kauppiin ja Sunnuntaina poikkesimme poikaystäväni kanss viemässä toiselle mummulle äitienpäiväkukat Valkeakoskelle matkalla Ypäjälle, jossa olimme sitten vielä yhden yön. Mainitsemani äitienpäiväkukatkin olin tietenkin itse virkannut parina edellisenä päivänä ja äidille olin tehnyt kukkakranssin. Mutta niin, minusta oli todella mukavaa nähdä mummujakin pitkästä aikaa ja vaihtaa heidänkin kanssaan hieman kuulumisia. 😊

Näistä äitienpäiväkukista puheenollen. Sain tuossa muutama päivä takaperin extemporee idean ruveta kirjoittelemaan blogia virkkauksistani. Miksi näin? Noh, koska käsityöt, ja etenkin virkaaminen, kuuluvat isona osana elämääni ja ovat minulle sydäntä lähellä. Toistaiseksi blogissa on vielä hiljaista, mutta voisin luvata, että sinne tulee lähiaikoina jotakin postausta. Blogiin pääset kätevästi täältä. Viime viikolla tein myös vanhoista farkuistani, jotka hajosivat, farkkuhameen. Tämä siitä syystä, että en raaskinut heittää muuten hyviä farkkuja roskiinkaan. Pakko kyllä hieman ihmetellä sitä, miten huonolaatuisia vaatteet nykyään on. Nuokin farkut ehtivät minulla olemaan käytössä vain puoli vuotta kun jo hajosivat. Toki farkut maksoivatkin noin pari kymppiä prismassa, mutta silti olisin toivonut että nuokin farkut olisivat kestäneet hieman pidempään jo siitäkin syystä, että opiskelijabudjetilla ei välttämättä ole kalliimpiin farkkuihin varaa. Sen lisäksi inhoan vaatekaupoissa ravaamista yli kaiken, koska niistä harvemmin löytyy minulle sopivia vaatteita. Esimerkiksi housujen ostaminen on yhtä tuskaa, sillä usein kaikissa housuissa lahkeet ovat ihan liian lyhyet vaikka housut muuten olisivatkin sopivan kokoiset.

Mutta, se siitä... Pari viikkoa sitten lauantaina olimme pienellä porukalla istumassa iltaa ja pelaamassa xboxilla NHL:ää yhden kaverimme luona. Ilta sujui kaikin puolin ihan hyvin, vaikka meidän jääkiekon mm-kisoissa Suomi ei päässytkään playoffeja pidemmälle ja lähes jokaisessa pelissä tuli ainakin yksi rangaistus Suomelle minun toimestani (hups?😁) Samana viikonloppuna sunnuntaina kävimme iltapäivästä myös poikaystäväni kanssa keräilemässä Tuomiokirkolta ja jokirannasta hieman pokemoneja, sillä silloin oli jälleen Community Day. Tällä kertaa Community Dayssa oli tipujen metsästystä.

Viime viikolla saimme taas muutaman päivän nauttia karvaterapiasta Ypäjällä, jossa poikaystäväni siskon koira oli muutaman päivän hoidossa, kuten myös Koskella, jossa olimme viikonloppuna poikaystäväni kanssa yhden kaverin luona pari yötä ja hänellä oli siellä kaksi kissaa. Lauantaina kävimme kolmistaan seikkailemassa Kouvolassa ja Helsingissä Varustelekassa. "Pikaisen" roadtripin jälkeen muut katsoivat Suomen peliä, mutta itse leikin sillä aikaa kissojen kanssa. Välillä toivoisin, että voisin itsekin ottaa meille karvakamun, jos toisenkin. Mutta valitettavasti se ei ainakaan tällä hetkellä ole mahdollista. Ehkä vielä joskus... 🤔Viime sunnuntaina Suomikin kuulemma voitti jääkiekon maailmanmestaruudenkin. Itsehän en hirveästi jääkiekosta perusta, mutta poikaystäväni katsoi parin kaverinsa kanssa meillä matsia ja eipä sitä voinut olla kuulematta, kun Suomi voitti. Tietenkin heidän oli matsin jälkeen päästävä torille juhlimaan voittoa, itsekin solidaarisuudesta sinne heidän kanssaan hetkeksi eksyin. Näin jälkikäteen ajatellen olisin voinut jäädä kotiinkin ja mennä aikaisemmin nukkumaan... Itse en vain yksinkertaisesti ymmärrä sitä vouhotusta mikä Suomen voitosta kehkeytyi. Niin keskustan kadut, kuin kauppatorikin olivat aivan täynnä väkeä ja meteli myös sen mukainen. Joillakin taisi juhliminen jatkua melkeinpä aamuun asti, mutta itse yritin mennä vielä ihmisten aikaan nukkumaan. Tällään viikolla olemme poikaystäväni kanssa olleet Ypäjällä muutaman päivän ja tänään pelailemme vielä kaveriporukalla hieman lautapelejä meillä.

Mutta. Eiköhän tässä ollut kaikki tältä erää. Nähdään taas!