Opiskelijaelämää
Moro kaikille!
Siitä on taas vierähtänyt tovi, kun viimeksi kirjoittelin tänne. Mutta tällä hetkellä mulla pyörii arki aika pitkälle pelkästään koulun ympärillä. Vapaa aikaa ei ihan hirveästi jää, sillä olen ensin kahdeksasta neljään koulussa ja sitten loppu ilta meneekin aika pitkälle läksyjen ja muiden kouluhommien parissa. Päiväni pyörivät aika pitkälle samalla tavalla: aamulla herätys ja aamutoimet, kahdeksaksi kouluun, neljän aikoihin kotiin, läksyt tai 2h päiväunet sen hetken olotilasta riippuen, päivällinen, vapaata toisin sanoen ukulelen soittoa tai jotakin muuta tekemistä, iltapala ja nukkumaan.
No joo eipä siitä sen enempää. Multa nimittäin pyydettiin juttua siitä miten olen saanut ruokahuollon toimimaan opiskelijabudjetilla. Mutta koska en siitä välttämättä ihan hirveästi saa kirjoitettua, niin ajattelin lisätä tähän mietteitäni siitä miltä tuntuu asua yksi omassa kämpässä ja ylipäätänsä siitä miten elämä on lähtenyt rullaamaan eteenpäin.
Ruokahuollon olen saanut opiskelija budjetilla toimimaan hyvin ja ainakaan vielä ei ole tullut mitään isompia ongelmia. Mitä nyt muutamaan kertaan vahingossa tehnyt ruokaa vähän isommalle porukalle. Pakko nyt jo sanoa, että olen saanut alussa vähän apuja ruokahuollon suhteen ja iso kiitos siitä. :) Olen pystynyt tekemään aika pitkälle samoja ruokia mitä kotonakin on tullut syötyä tai tehtyä, tosin rajoittavana tekijänä on ollut se, että mulla ei ole kämpässäni uunia. Mutta eipä se ole menoa haitannut. Tällä hetkellä omia suosikkejani ovat risotto ja jauheliha-/tonnikalapasta. Ne ovat molemmat helppoja tehdä, sekä ovat hyviä ja suht halpoja. Niin ja risottoon voi laittaa lisukkeeksi melkeinpä mitä vaan. :) Koska syön viikolla lounaan koulussa, ei kotiin tarvitse otsaa niin paljoa ruokaa. Meillä kouluruoka opiskelijoille on 2,60€ ja valinnanvaraa löytyy perus kotiruoasta kasvisruokiin, salaatteihin ja keittoihin. Täällä kouluruoka on tuplasti parempaa kuin mitä se oli yläasteella/lukiossa, mutta kyllä sitä välillä kaipaa ilmaista koulu ruokaa vaikkei se aina ihan hyvää ollutkaan.
Nyt kun kuukauden verran asunut täälä Turussa, niin pikkuhiljaa alkaa tuntua siltä että alan sopeutumaan tänne ja koulusta olen saanut paljon uusia kavereita. Meillä on koulussa jo Neutronien (=meidän luokka/ryhmä) kesken hyvä yhteishenki ja tulemme hyvin toimeen keskenämme. Pakko myöntää että, mulla tulee vielä välillä yksinäinen olo ja se että en kuulu tänne. Kyllähän mä aika paljon viihdyn yksinäni, mutta välillä olisi ihan kiva jos olisi joku jonka kanssa vois viettää aikaa ja jutella niitä näitä. Omassa kämpässä yksin asuminen on ihan kivaa, kun voi tulla ja mennä miten lystää, sekä tehdä käytännössä mitä ikinä haluaakaan. Ja kyllä, olen myös ehtinyt osallistumaan opiskelija bileisiin yms. Vaikka suurin osa ajasta meneekin kouluun, niin kyllä sitä aina vähän voi koittaa löytää aikaa sosiaalisellekin elämälle.
No joo eiköhän tämä ala nyt olemaan tässä tällä kertaa. Nähdään seuraavan kirjoituksen parissa. Pitäkää mukava viikonloppu, mä ainakin aion nauttia viikonlopusta oman rakkaan koirani ja perheen kanssa.