Syytä juhlaan

Heips!
Se olisi jälleen kuukausi vierähtänyt ja aika päivitellä tännekin kuulumisia. Tähänkin kuukauteen on mahtunut jos jonkinmoista ihmeellistä ja jännittävää, joten eiköhän mennä suoraan asiaan.
Opiskelut sujuvat ihan hyvin, yhtä tenttiä lukuunottamatta, jonka joudun uusimaan parin viikon päästä. Materiaalitekniikan moduulin osalta alamme olemaan pikkuhiljaa loppusuoralla ja ensi viikolla meidän olisi tarkoitus tehdä erinäisiä testejä valmistamillemme kappaleille. Yritystoiminnassa meillä on ryhmätehtävänä keksiä ja perustaa yritys, joka sitten esitellään muille. Meidän ryhmälläkin on jo idea, jonka parissa olemme pari viikkoa miettineet ja pähkäilleet. Ideaa en vielä aio paljastaa. 😏 Itsessään tehtävä on todella mielenkiintoinen ja hauska. Muiden kurssien osalta opiskelut ovat enemmän kuin mallillaan.

Mutta, ei siitä sen enempää. Opiskelujen lisäksi olen ethinyt touhuamaan jos jonkinmoista. Olemme poikaystäväni kanssa ehtineet käydä mm. geokätköilemässä ja pyöräilemässä Kuusistossa, seikkailemassa Torronsuon kansallispuistossa, pelaamassa sulkapalloa ja elämään opiskelijan elämää. Kuten viimeksi taisin mainita, minulla oli 17.10. jälkitarkastus korvapolilla. Siellä lääkäri totesi hänellä olevan hyviä ja huonoja uutisia. Hyvä uutinen on se, että tärykäalvoni on täysin ehjä, eli vesisuojaisuta korvaan ei enää tarvita. Huono uutinen on se, että tärykalvo on korjautunt hieman väärin, jonka takia se ei ole yhteydessä kuuloluuketjuuni ja näin ollen kuuloni ei ole muuttunut mihinkään suuntaan. Eli suomeksi sanottuna en edelleenkään kuule toisella korvallani paljoakaan, mutta lääkärin mukaan asia on korjattavissa pienellä hienosäädöllä ja minut laitettiin uudelleen leikkausjonoon. Mutta se siitä... Samana päivänä kävimme myös poikaystäväni kanssa pyöräilemässä ja etsimässä geokätköjä Kuusistosta. Matkaa tuli yhteensä suurinpiirtein kolmisenkymmentä kilometriä, mikä on minun mittapuullani jo todella paljon. Mutta vaikka matkaa tulikin aika paljon ja kotiin päästyä hieman väsyttikin, oli reissu todella kiva. Saman viikon viikonloppuna kävimme myös poikaystääni kanssa seikkailemassa Torronsuon kansallispuistossa syysloman viimeisen päivän kunniaksi. Paikka oli todella upea, mutta väkeä oli ehkä vähän liikaa liikkeellä, jonka takia pitkospuilla joutui tuon tuosta väistelemään vastaantulijoita. Eli sikäli valitsimme hieman väärän päivän lähteä sinne, mutta mitäpä tuosta, oli meillä silti tosi mukava ja hurja reissu.

 Syysloman jälkeisen viikon viikonloppuna meillä oli horsmabileet meidän luona muutaman kaverin kanssa. Ilta meni kaikin puolin mukavasti ja suuremmilta vahingoiltakin vältyttiin. Pari viikkoa sitten halloweenin aikoihin olimme poiakystäväni Narnian matkat Ärryn Tursilo sitseillä, koska poikaystäväni ei ole koko opiskeluaikanaan ollut kertaakaan sitseillä. Moni varmaan miettii mitkä ihmeen sitsit? Noh, minäpä kerron. Sitsit ovat siis yleensä jonkun opiskelija järjestön järjestämä illanvietto tapahtuma, jossa syödään, lauletaan juomalauluja, pidetään puheita ja seurataan ohjelmaa jos sellaista on järjestetty. Yleensä sitseillä on myös jokin teema, jonka mukaan sitsaajien toivotaan pukeutuvan. Sitsit sujiuvat kaikin puolin hyvin ja hauskaa oli.

No joo eipä siitä sen enempää, olemme myös poikystäväni kanssa ehtineet käydä Kangasalla ja Ypäjälläkin kuluneen kuukauden aikana. Viime viikonloppuna oli isänpäivä ja menimme jo perjantaina illalla Ypäjälle yöksi. Lauantaina vietimme jo hieman isänpäivää poikaystäväni perheen kanssa. Niin ja minä sain lauantaina aamulla viimeistellä isänpäiväkakunkin, johon poikaystäväni äiti oli leiponut pohjan jo edellisenä päivänä. Lauantaina lähdimme illansuussa vielä poikaystäväni kanssa ajamaan kohti Vehkajärveä viettämään isänpäivää minun perheeni kanssa. Sunnuntaina teimme poikaystäväni kanssa isälle aamupalan ja kävimme myös äidin kanssa metsässä keräämässä suppilovahveroita. Nyt meilläkin on taas pakastin täynnä sieniä, joilla herkutella jossakin kohtaa. 😎

Nyt viikonloppuna olemme poikaystäväni kanssa olleet Maata Näkyvissä- festareilla messukeskuksessa ja Gatorade Centerissä. Voin kyllä todeta, että olihan se tänäkin vuonna oikein hyvä festarireissu, vaikkakin perjantailta meillä jäkin poikaystäväni serkun bändin keikka näkemättä. Viikonlopun aikana on tullut myös pyöräiltyä todella paljon, sillä pyöräilimme joka päivä festareille ja kotiin noin 17 kilometriä päivässä. Niin ja eilen kävimme myös etsimässä matkan varrelta muutaman geokätkönkin. Äiti ja pikkuveljeni Olli olivat myös perjantai-lauantai välisen yön meidän luonamme. Perjantain kävimme Ollin ja äidin kanssa syömässä. Oli todella ihanaa nähdä heitäkin, vaikka hirveästi ei kuulumisia ehdittykään vaihtamaan.

Joku on varmaankin jo huomannut somestanikin, mutta tänään 18.11. on minulla ja poikaystävälläni ollut normaalia spesiaalimpi päivä. Meillä nimittäin tuli tänään vuosi täyteen yhdessä oloa ja suoraan sanottuna sanat eivät riitä kuvaamaan sitä kuinka onnellinen ja kiitollinen olen siitä, että olen saanut tutustua ja jakaa kaiken niin upean ja ihanan ihmisen kanssa. 💖 Kävimme festareiden lisäksi tänään pelaamassa sulkapalloa ja nyt olisi tarkoitus vielä viettää hieman iltaa yhdessä mahdollisesti jonkun elokuvan parissa.

Joten eiköhän tässä tullut kaikki tältä erää. Nähdään taas!